| maanantai 17. marraskuuta 2008 |
| Astetta rytkympaa |
Ollaan nyt oltu reissussa puoltoista kuukautta, mutta vasta lahtiessamme helvetillisesta Vang Viengista naimme ensimmaista kertaa auringonnousun. Saalittavaa kyl, mut molemmilla on valitettavasti poikkeuksellisen erinomaiset unenlahjat, ja ne aamut tuntuu vaan aina venyvan toimittaessamme tata meilla pyhaa ruumiinlepuutusta. Jatettiin siis Vang Vieng lopultakin taakse ja hypattiin aamuvarhain elamaanahneeseen lokaalibussiin, jonka hinnaksi tuli 30 000 kippia(+ n. 2,5 e). Paamaarana Vientiane, alla bussi jostain kaukaa menneisyydesta.
Kaikista ennakkoluuloista ja pelottavista mielikuvista huolimatta 4 tunnin bussimatka oli kuitenkin suht sujuva ja viihtyisa. Ku vuoret oli alkanu kaikkoomaan horisontilta, alko tieki olemaan suorempi ja jokseenkin "ajettava".Oltiin aikasemmin kuultu pelottavia tarinoita naista oman aikansa jo elaneista paastohirmuista. Trekkiystavamme Shawn ei ollut niinkaan iloinen kertoessaan lokaalibussikokemuksestaan valilta Chiang Mai - Pai. Jos meian koppiauto sillon veteli ne vuorenrinteet kaikilla viimesilla tehonrippeillaan, oli meininki tapotayteen ahdatussa paikallisbussissa ollut viela moninkertaisesti rajumpi. Shawn raukka oli saanut viela tahtipaikan bussin oven suusta (ovi tietysti ammotti auki, meno taalla ei ole ihan OK -bussien luokkaa), mika taas tarkoittaa bussin runkoon kaksinkasin tarraamista pysyakseen ylipaataan kyydissa. Paikallisten seuratessa tuon ainoan lankkarin selviytymista Shawn vietti matkansa aikamoisen paineen alla..
Paastiin siis lupsakasti Vientianeen, Laosin paakaupunkiin. Siella taas tuktuk -kuskit vanno rakkauttaan meihin (meian rahoihin) ja elama ymparilla oli hektista. Oltiin vahan ulalla, toisaalta taas innoissamme, kun mestat oli vahan isommat ku Vang Viengissa.
Oltiin kuultu erilaisia tarinoita myos Vientianesta. Kuuleman mukaan se ei sen kummempi paikka ole, vaikka laosin suurin kaupunki onkin. Tultiin tulokseen skipata kallis yo Vientianen tapotaysissa guest houseissa ja hankittiin heti samalle paivalle menolippu Pakseen. Edessa oli rahojen kanssa pelaaminen kun Laosiin ei liiaksi ole automaatteja suotu. Tyon ja tuskan takana oli saada riittava maara kippeja seuraavaksi 3 viikoksi.. Tarkoituksena nostaa n. 300e, ja kun BCEL:n alypaat oli saatany yhden nostokerran rajaksi 700 000 kippia (= n. 55e), hihitellen nostettiin sitten yhteensa 5 kertaa per larvi vuorotellen. Meista tuli miljonaareja ko 2 miljoonaa kippia oli piilotettu eri puoelle vartaloa. Pienta kuumotusta kun kipit pursus eri puolilta kehoa Vientianen tomuisilla kaduilla.
Miljonaareilta sita tuntuki, ko nahtiin lopulta meidat Pakseen saatteleva bussi. Oikeastaan sita ei voi kutsua edes bussiksi, vaan paremminkin se oli ruottinlaiva sankyineen, monitoreinee, "illallisineen" kaikkinee. (saatiin kaks epailyttavan nakosta palleroa, jotka oli ku hattaraa, mutta kiinteemmassa muodossa. Varivalikoimassa keltaisia seka violetteja!?! Paikallinen pulla?) Semmosia kulkupeleja ei todellakaan oo ees Suomessa, se oli nimittain jotain ennennakomettoman luksusta, ja varmasti tulee jaamaan tan reissun parhaimmaksi matkustusvalineeksi. Hintaa oli 200 000 kippia (= n. 18e) ja matkaa yli puolen Laosin verran, eika taakaan nyt niin kovinkaan lyhyt maa oo.
Taivaallisen bussimatkan jalkeen (olis se ollu viela maittavampi, ellei Emmi kaikessa vainoharhaisuudessaan olis alkanu kiivaasti hakkaamaan Anni kiinteaa reitta siina luulossa, etta puolivalissa matkaa oltais saavuttu paatepisteeseemme, huoh) parkeerattiin heraavan Paksen linja-autoasemalle aamu kuudelta. Paikalliset eivat olekaan niin tyhmia milta nayttavat, kun ne ovelat kelmit rakentaa nuo bussiasemat kilometrien paahan keskustasta. Nain ne varmistaa paikallisten "kuljetusfirmojen" tuottoisan bisneksen jatkuvan. Tuk tukilla siis keskustaan aamupalalle ja suunittelemaan tulevan valimatkan toimitusta.
Meita informoitiin jatkamaan seuraavalle asemalle, josta siis oli tarkoitus hypata lokaalidosan takapenkille. Linja-autoksi ei voi kylla tatakaan kulkuvehjetta kutsua, kun meian yllatykseksi asemalla odottaa laja tuk tukkeja. Ei muuta vaihtoehtoa kuin kavuta lavalle paikallisten seuraan. Oon joskus kaikessa viisaudessani sanonu, etta vanha oot sillon, ku alat valittamaan vedosta. Otan tan takasin, silla en tunne olevani vanha, mutta tuktukin lavalla niita akkunoita (joita ei siis ole) ei pahemmin suljettu romulajamme paahtaessa kahdeksaakymppia.. No, siella se veto hiukan harmitti. Kiidettiin lapi alavan maaston ja pitkin _huonokuntoisia_ hiekkateita toimiteltiin kaukaisilla aroilla asuville kylalaisille muonaa seka muita tarvikkeita. Nailla seuduilla ei pahemin valkoihoisia esiinny, ja oli hauskaa paikallisten ipanoiden ihmetellessa meita. Jotkut uskaltautuivat hajoituttamaan vieraankielentaitojaan huudellen "hello":ta karrymme peraan. Noiden kylien kouluihin olis tarkotus suunnata joku paiva ja tiedustella, etta kauko pikavisiitti luokkahuoneisiin painsa.
Nyt ollaan tuktukki- ja lyhyen botskimatkan paassa Paksesta, Don Detin saarella. Si Pan Don on 4000 saaren alue, jossa Mekong -joki on aikojen saatossa haarautunut muodostamaan tuhansia pikku saaria. Puolentoista paivan matkustamisen jalkeen saavuttiin juurikin oikeenlaiseen mestaan levyttelemaan. Bungalowin partsilla chillailu auringon laskiessa mekongin taakse on sita elamaa. Hammocki a.k.a riippumatto on kovassa kulutuksessa, ja tama levytysvaline jaa ehka ainoaksi, jolla on taalla rankkaa. Paikallisetkin ottaa rennosti ja ilmapiiri on taydellisen lungi.
Nyt menee hermot naihin jumalattoman kokosiin heinasirkkoihin. Kiitos ja hei, palaillaan pian, niin kerrotaan vahan elamasta Don Detilla lisaa..
Anni eiku Emmi eiku AnniTunnisteet: Don Det Laos chillailu levytys matkustus |
posted by shady ladies @ 4.59  |
|
| 6 Comments: |
-
Ahhh hammock! <33 Onhan siel ny sit kookospalmuja? =)))
-
tekis miel vähän lähtee sinne tsillaileen.... 8)
-
-
Hel ou emmi!äitis ja isäs kävi about kuukausi sitten meillä ku olivat menossa leville niin ne kertoivat,tästä sun ja jonku annin tripistä ja sivusta.niin siitä lähtien oon JOKA päivä käyny kattoon tätä sivua.pirun mielenkiintoista ja olen TOSI KADE!tsemppiä vain reissuntekoon!:) t:serkkus henna rollosta
-
Kookospalmuja, pallopalmuja, banaanipuita ja mita kaikkee.. Lammi tiatasit vaan! Mut pian merenrannalle aijai!
-
|
| |
| << Home |
| |
|
|
|
| Blogiarkisto |
|
syyskuuta 2008
lokakuuta 2008
marraskuuta 2008
joulukuuta 2008
tammikuuta 2009
maaliskuuta 2009
|
| |
| About Us |
|
Name: shady ladies
Home: Kaukomailla, Poissa
About Me: unohtelevaisia, hajamielisiä ja hölmöjä outolintuja
See my complete profile
|
| |
| Rambler: Emmi |
|
Rambler: Emmi
Age: 20
From: Oulu, Finland
Email: weramble@gmail.com
About me:
Oon vähän hölömö ja huonomuistinen heppatyttö. Suuntavaistoa en omaa ollenkaan, juuri ja juuri oon Oulunkin oppinu tuntemaan reilun 3 vuoden aikana. Elokuvia katson paljon ja sen takia oon varmaan näin kalpia kokoajan. Kaverit sanoo että olen baariin menevä, kyllä mää oikeestaan itekki niin aattelen. Tykkään ottaa lunkisti ja nukkua paljon. Mulla on läski hamsteri joka on tullut omistajaansa, se tykkää kans ottaa lunkisti ja nukkua syömisen ohella. Reppureissailu vei sydämmeni.
|
|
| Rambler: Anni |
|
Rambler: Anni
Age: 19
From: Kokemäki, Finland
Email: weramble@gmail.com
About me:
Tottelen omaksi harmikseni myös nimeä Antti ja sen variaatiota. Älä yritä tavoittaa mua puhelimitse, sillä lupaan pysyä tavoittamattomissa
mm. hukkaamalla kyseisen kiusankappaleen jonnekin katvealueelle. Oon laiska ja saamaton aina siihen asti kunnes on viiminen mahdollisuus toimia, ja sillon
saatan olla yllättävänkin tehokas! Joskus (lausutaan [aina]) oon hajamielinen, unohtelevainen enkä suinkaan kauheen täsmällinen.
|
|
|
| Photos |
BANGKOK
CHIANG MAI
TREKKI
PAI
SLOW BOAT ja LUANG PRABANG
VANG VIENG
DON DET
SEN MONOROM
KILLING FIELDS ja S-21
PHNOM PENH
KEPPI
KAMPOT
SIHANOUKVILLE
SIEM RIEP
KAIKKI ALBUMIT
|
|
| Where at |
Current location: Kokemaki/Oulu, FINLAND
Next destination: Brazil?
|
|
Ahhh hammock! <33 Onhan siel ny sit kookospalmuja? =)))