| maanantai 3. marraskuuta 2008 |
| Tuubailua perkele |
En oikeesti tiia mika suurempi voima koettelee meita, mutta se on kovin rassaavaa; ensin selvittiin trekista, sitten mahataudista, oltiin paranemaan pain flunssasta, mutta nyt tama:
Meian oli pitany jo monena paivana hypata kumirenkailla laskemaan Mekongia, mutta sade ja jatkuva niiskuttelumme estivat nama suunitelmat. Paatettiin kuitenkin, etta sunnuntaina mennaan saasta riippumatta, oltiinpa sitten kipeita tai ei. Aamu valkeni valoisasti ja meilla oli suuret odotukset tasta tuubailusta Mighty Mekongilla. Ensimmasekseen tunnelmaa lannisti hieman rankka sadekuuro, joka alkoi puolisen tuntia ennen Emmin ja Arin kanssa sovittuja treffeja tuubailukeskuksella. Rohkeasti tarvoimme lapi tuulen ja sateen, mutta harmiksemme saimme kuulla, etta kaverit jattaa leikin kesken, mika tarkoitti siis sita, etta olimme kahdestaan lahdossa seilaamaan. Jo tassa vaiheessa aavistimme pahaa tulevasta, ja fundeerattiin kertaalleen, etta pitaisko meianki menna vaan sisatiloihin kiukuttelemaan, jos kerran kaikki muutkin jattaytyy tasta huvista hyvin perusteluin..
Mutta EI, paatos oli jo tehty, joten vuokrattiin renkaat, hypattiin tapotayteen tuktukiin ja ajettiin joen rannalle. Saatiin lammin vastaanotto heti ensimmaisessa baarissa, (eika siis oltu paasty edes veteen viela tassa vaiheessa) kun juotiin ensimmaiset Beerlaot. Parin aussin kanssa siina rakateteltiin niita naita kunnes teki mieli jo pulahtaa saastaiseen mekkikseen. Lahettiin kohti renkaita, jotka eivat kuitenkaan olleet siella minne ne oli jatetty?! Jaljella 0 rengasta ja 2 tuubailijaa. Jopa Emmin matikkapaa kertoi negatiivisesta vastauksesta ja me ruvettiin nakemaan punaista. Uidako siina saastassa pitais? Virtaus joessa on kova ja pinnan alta loytyy teravia kivia. Saatiin lopulta selville, etta yks renkaista oli ollu lotsko ja se oli kiidatetty takasin keskukseen, josta piti olla paraikaa tulossa toinen tilalle. Ok, ei hataa, saatiin lisaa aikaa ottaa toiset pienet beerlaot ja samalla tukea nain rahallisesti paikallisia kouluja.
Juuri ku luultiin, etta homma on kunnossa ja me paastaan ehka viela joskus ennen pimeeta lahtemaan, niin meille ilmoitetaan, etta saadaan vain yksi tuubi ja toista ei heru. Joku kusipaa siis oli ottanu toisen renkaistamme ja paikallinen tuubausfirman juippi ohjeisti meita vain seuraavanlaisesti: "You go one tube. Some Bar. Take two there." Toisin sanoen meita siis kehotettiin varastamaan joltain muulta, tai muuten joutuisimme maksamaan kadotetusta tuubista.
Okei, tuubi virtaan ja tyttaret kyytiin. Renkaaseen ahtautuminen ei ollu ihan nii helppoa ku milta se kuulostaa, olihan se tarkotettu vaan yhelle ihmiselle.. Laskettiin kolmeen, hypattiin aukkoon ahterit eella ja lopulta oltiin siis huterasti selat vastakkain kiikkuen aluksessamme, kun kuullaan rannasta huudettavan: "No, diferent way! Feet in!". Voi ny samperi, jarrut lukkoon ja kaannos ympari. Lopulta paastiin suht tukevaan asentoon ja kikateltiin menemaan. Oli se hauskaa viela tassa vaiheessa!
Meidat ongittiin heti ekaan baariin joka tuli vastaan about 50 metrin lipumisen jalkeen. Tukeva ote meille ojennettuun bambukeppiin ja rantautuminen. Juotiin yhet pienet Beerlaot ja jatkettiin matkaa pian, koska olimme viimeisten joukossa ja tuubit alko jo loppumaan. Kaytiin hakemassa 2 tuubia (haha it's payback time eh?!) ja loikattiin renkaat ymparillamme paskaseen Mekongiin lillumaan. Emmin hyppy ei kuitenkaan onnistunut ihan niinkuin suunniteltu, ja juuri vaivoin varastettu tuubi lahti yksin virran mukaan. Tietaisitte vaan sita kuumotuksen maaraa siina vaiheessa, mutta onneksi Emmi polski sulavasti karkurin kiinni ku merenneito konsanaan. Lotkoteltiin renkailla seuraavat 100 metria ja rantauduttiin toiseen baariin, jossa kokeiltiin paikallista erikoisuutta, Lao viskia+lantrinkia pikku amparissa=bucketti. Tunnelma oli leppoisa, ihmiset tanssi ja hengasi. Anni rohkeni hetken mielijohteesta nousemaan korkeaan torniin, josta tarkoituksena oli swingin kanssa hypata alas jokeen. Periaatteessa siis hypataan _korkeelta_ koydella, roikutaan siina, ja molskahdetaan lopulta volttien jalkeen veteen. Yleensa muiden hyppysuoritukset ansaitsivat aplodit ja hurraa huudot, nain ei kaynyt kuitenkaan Anni tapauksessa, haha.
Jatkettiin taas ripeasti matkaa, ja meidat kalastettiin taas uuteen baariin. (Koko matkan varrella naita baareja on useita, ja kaikki vierivieressa) Se oliki melkonen paikka se, ja vaikka Anni lensi vessojen edessa suoraan mutaan, ei se haitannut, silla seuraavaksi vuorossa olikin beach volleyta mutakuopassa! Se oli ihan uskomattoman hauskaa, ko pentuna hiakkalaatikolla konsanaa, ja pyoriskeltiin hyoriskeltiin mudassa tovi hullutellen. Huomattiin lopulta auringon hiipuvan alas pain ja meille tulikin jo hoppu jatkaa matkaa ettei jaataisi pimeaan ajelehtimaan.
Se hauskuus loppuki sitte tahan.
Siina sitte pyristeltiin ja yritettiin paasta taas traktorinrenkaitten kyytiin kun tapahtui pieni onnettomuus.. Kuten jo mainitsimme, seka veden pinnalla etta sen alla on veitsenteravia kivia. Kun virtaus oli raju, ihmisia tulossa, rengas karkaamassa ja hulina muutenkin kova Anni iski elintarkean pikkuvarpaansa rajusti kivikkoon. Kun han vihdoin oli selvittanyt tiensa oikeaan tuubaus-asentoon, odotti hanta yllatys: oikean jalan pikkuvarvas sojotti luonnottomasti vaaraan suuntaan eli toisin sanoen muiden varpaiden osoittaessa vasemmalle, tuo nimenomainen pikkuveikko osoitti oikealle jattaen siis kahden vierrekkaisen varpaan valiin suuren aukon. Vaikka Anni osaakin varvasakrobatiaa, moista ei ole koettu ennen. Paniikissa Anni neuvokkaana tyttona otti roiman otteen varpaasta ja rusautti sen paikoilleen. Tassa vaiheessa se osoitti vielakin hieman kaakkoon, eika suostunut palaamaan oikeille sijoilleen. Tilanne naytti jo hieman paremmalta, kunnes tuli se kipu. Varvas ei ollut mennyt vain sijoiltaan, vaan sita pitkin kulki myos syva viiltohaava varpaan juuresta sen paahan asti. Veri vaan virtasi Mekongiin..
Kun Emmille oli selvinnyt tilanne, tarttui han Annin renkaaseen ja pyrki kohti rantaa, tuloksetta. Ohitimme baarin ja kutakuinkin kaikki muut (paitsi meidat) ongittiin sinne avunpyynnoistamme huolimatta. Seuraavan baarin kohdalla tarppasi ja avulias mies auttoi meidat rantaan. Ylos baariin nouseminen ei ollut helppoa yhdella jalalla, mutta sinne paastiin ja tama samainen mies sitoi Annin jalan ja antoi viela kipuunkin tuiman shotin lao viskia. Ilta hamartyi ja tultiin siihen tulokseen, etta lahdetaan sairaalaan. Varpaan sarkiessa ja vuotaessa verta Anni yritti kompuroida yhdella jalalla Emmin kantaessa kaksin kasin tuubejamme yli sillan toiselle puolelle jokea, jossa odotti muutama tuk tukki. Hypattiin ensimmaisen tuktukin kyytin, lahto tosin tuntui kestavan ikuisuuden eika sanalla hospital tuntunut olevan mitaan vaikutusta kun rahasta oli kyse. Lahto siis viivastyi arsyttavien ja kannisten turistien ollessa haluttomia maksamaan koko kyydista. Lopulta tuktuk paasi lahtemaan, mutta paatepiste olikin tuubivuokrauskeskus sairaalan sijasta. Tama tarkoitti siis 500 metrin klinkkausta ja yhdella jalalla hyppimista yon pimeydessa.
Anni asetettiin makuulle ja varvas annettiin ensiavussa laakarin huostaan. Verinen side poistettiin ja varpaaseen hoideltiin 5 tikkia. Varpaan pyorittely ja hyorittely ees taas aiheutti viiltavaa kipua, mutta onneksi Emmi johdatteli Annin ajatukset pois koko toimenpiteesta kertomalla tarinoita Aladinista ja Jasminista. (Kerranki oli hyotya Emmin disney fanituksesta, ja paastiinkin keskustelemaan syvemmin miksi Aladin oikein tykkasi tuosta sulttaanin tyttaresta.)
Tapahtunutta on hauska muistella nain _JALKEENPAIN_, ja keskustelu menikin suurinpiirtein nain:
"Ai saatana nyt emmi vittu laulat tai teet jotain perhana kerro vaikka vittu Aladinista ootko saa nahny sen kerro nyt vittu jotain!!!!!"
"Noo oli sellanen Aladini ja Jasmine ja sitte se rakastu siihe Jasminee ja.."
"Miks se vittu siihe muka rakastu ei vittu varmaan rakastunu"
jn vittu e
Operaation jalkeen Annille ojennettiin kouraan lasku (1600bahtia eli 32e), artsyja kipulaakkeita seka antibiootteja. Pussi jalkaan siteen paalle (kastumisvaara) ja "vittu perkele vittu saatana vittu" -mantran raikuessa Anni klinkkasi Emmin avustuksella guest houseen. Yo oli aika painajainen, silla tunnin nukkumisen jalkeen sita herasi aina tunniksi jalan sarkiessa julmetusti ja tata vuorottelua jatkui koko yon.
Sita ei uskois, etta kuinka paljon pikkuvarvastaan oikeastaan kayttaa, mutta kylla sita kahdetiin ihmisia, jotka paasee kavelemaan normaalisti ja joiden varpaat toimii. Jalka ei oikeen kesta painoa astuessa ja vasuri saakin kunnon treenia yhdella jalalla pomppiessa paikasta A paikkaan B. Koko episodi on sekoittanut vahan meidan suunnitelmiakin, silla tanaan maanantaina oli vihdoin tarkoitus jattaa Vang Vieng. Taalla jumitetaan vielakin ja toivottavasti pian paastaisiin jatkamaan matkaa.
Vahan jai kaivelemaan meillakin kun ei paasty kokeilemaan lisaa swingeja ja liukumakia, mutta suositellaan tuubailua kylla kaikille, silla se oli ihan uskomattoman hauskaa! Varokaahan sitten toki niita kivia.. Kuvia myohemmin!
Terkkuja pohjolaan,
Anni ja EmmiTunnisteet: tubing matkavakuutus onnettomuus varvas |
posted by shady ladies @ 0.04  |
|
| 5 Comments: |
-
Aissssaatana! :o joskus varpaankynsi tulehtu ja se sattu jo niin helvetisti, ni kui paljo tohon annin klemppajalkaa sattuu :/ snif. väkeviä vaa ni lähtee tunto! pikaista paranemista ja hauskaa reissua!
-
Hola amigas
Täällä ne nysseröt, jotka (näemmä onneksi) jättivät tuubailun väliin. Itkun ja naurun sekaisin fiiliksin luettiin tuota juttua. Uskomatonta, että meille Finskeille aina sattuu ja tapahtuu! Pikaisia paranemisia molemmilta. Kaatakaa pullollinen Johnny Walkeria sekä jalkaan, että Anniin, niin eiköhän se siitä :)
Me otettiin aamubussi Vientianeen. Piti kestää 3h, kesti 6h. Perinteinen rengasrikko ja lopuksi piti ottaa vielä Tukituki keskustaan, kun ei perkeleen rämä kestäny perille asti.
Vientiane vaikuttaa kivan kokoiselta, mutta majoitus on perkeleellisen kallista ja kaikki hostellit olivat täynnä. Kierrettiin lähes kymmenen guesthousea, ennen kuin löydettiin inhimillisen hintanen huone (100 000kip!!!), jossa oli tilaa.
Sängytön huone olis irronnut 80 000 kippiä, varautukaa, oi varautukaa.
Ottakaapas jollain tapaa yhteyttä kun pääsette etenemään.
Niin, ja 4000 islandsilla voi tuubata myöskin.... :P
Me vietettiin tuubinkin sijaan Family Guy ilta pizzojen kera ja imettiin sheikkejä sisuksiimme.
VOINTIA!
-
-
EmmijaArisetäälätaas. Vientiaani saa riittää ja otettiin huomen, eli torstai-illalle bussilippu täältä suoraan Don Detille. Hintaa olipi Green Discoveryn kautta 300.000kipiä. (sama hinta ku hostellista ois ollupi).
Sieltäkihä pääsee suaraa ostaa lippuja Dondeetille, mikäli on kiinnostaaksee. Ainaski jossai matkatoimistossa ol.
Sellasta. Mäkeen ny.
-
Haa ha haa! :D Miten sä osaat & pystyt? Hienoa toimintaa! :D
Saatte vähän sympatiaakin. *Halaus
|
| |
| << Home |
| |
|
|
|
| Blogiarkisto |
|
syyskuuta 2008
lokakuuta 2008
marraskuuta 2008
joulukuuta 2008
tammikuuta 2009
maaliskuuta 2009
|
| |
| About Us |
|
Name: shady ladies
Home: Kaukomailla, Poissa
About Me: unohtelevaisia, hajamielisiä ja hölmöjä outolintuja
See my complete profile
|
| |
| Rambler: Emmi |
|
Rambler: Emmi
Age: 20
From: Oulu, Finland
Email: weramble@gmail.com
About me:
Oon vähän hölömö ja huonomuistinen heppatyttö. Suuntavaistoa en omaa ollenkaan, juuri ja juuri oon Oulunkin oppinu tuntemaan reilun 3 vuoden aikana. Elokuvia katson paljon ja sen takia oon varmaan näin kalpia kokoajan. Kaverit sanoo että olen baariin menevä, kyllä mää oikeestaan itekki niin aattelen. Tykkään ottaa lunkisti ja nukkua paljon. Mulla on läski hamsteri joka on tullut omistajaansa, se tykkää kans ottaa lunkisti ja nukkua syömisen ohella. Reppureissailu vei sydämmeni.
|
|
| Rambler: Anni |
|
Rambler: Anni
Age: 19
From: Kokemäki, Finland
Email: weramble@gmail.com
About me:
Tottelen omaksi harmikseni myös nimeä Antti ja sen variaatiota. Älä yritä tavoittaa mua puhelimitse, sillä lupaan pysyä tavoittamattomissa
mm. hukkaamalla kyseisen kiusankappaleen jonnekin katvealueelle. Oon laiska ja saamaton aina siihen asti kunnes on viiminen mahdollisuus toimia, ja sillon
saatan olla yllättävänkin tehokas! Joskus (lausutaan [aina]) oon hajamielinen, unohtelevainen enkä suinkaan kauheen täsmällinen.
|
|
|
| Photos |
BANGKOK
CHIANG MAI
TREKKI
PAI
SLOW BOAT ja LUANG PRABANG
VANG VIENG
DON DET
SEN MONOROM
KILLING FIELDS ja S-21
PHNOM PENH
KEPPI
KAMPOT
SIHANOUKVILLE
SIEM RIEP
KAIKKI ALBUMIT
|
|
| Where at |
Current location: Kokemaki/Oulu, FINLAND
Next destination: Brazil?
|
|
Aissssaatana! :o joskus varpaankynsi tulehtu ja se sattu jo niin helvetisti, ni kui paljo tohon annin klemppajalkaa sattuu :/ snif. väkeviä vaa ni lähtee tunto! pikaista paranemista ja hauskaa reissua!